Applen perustajajäsen kysyy: Voisiko tietokone valmistaa kahvia?

Eli jos viedään robotti ulko-ovelle vaikkapa sitten Steve Wozniakin kotiovelle ja pyydettäisiin keittämään kahvit niin onnistuisiko se?

Vastaushan on tietysti että kyllä. Nykyinen tekoäly mahdollistaisi sen ”helposti”. Työtä se vaatisi mutta periaattessa mitä muuta tarvitaan kuin että robotti pitäisi ensin ”kouluttaa” siihen perustellisella ”koulutusohjelmalla”. Yksinkertaistettuna syötetään tietokoneelle miljoonia kuvia keittiöstä, kahvinkeittimistä ja kahvipaketeista sekä kineettisiä 3d liikesarja dataa koko prosessista: annostele pari lusikkaa kahvin keittimeen, lisää vesi ja laita keitin päälle. Tämän ei pitäisi olla ainakaan periaattessa vaikeaa nykyisillä tekoälyn ”deep learning” tekniikoilla. Ihmisten kodit ja keittiöt ovat kuitenkin varsin säännönmukaisesti tunnistettavissa tällaisella konenäköteknologialla. Ei pitäisi olla tosiaankaan mitenkään ylivoimainen tehtävä ja nostaa onnistumisprosentti vaikka 99% erilaisissa lukaaleissa. Eri asia sitten miltä keittiössä näyttää sen jälkeen kun kahvipaketti on löytynyt. Steve ei maininnut että se pitäisi osata tehdä rikkomatta tai sotkematta paikkoja. Mutta ainahan karvalakkimallia voi sitten päivittää.

Tuo klippi on yli kymmen vuotta vanha. Sitten alkoi tapahtua ja kehitys on ollut hurjaa. Maininnan ansaitsee AlexNet joka aloittii ”syväoppimisen” boomin ( Starts Deep Learning Boom 2012)

Mutta pystyisikö robotti oikomaan sata rypistettyä paperista kauppakuittia – repimättä niitä – nopeammin kuin ihminen? Todennäköisesti sekin olisi mahdollista, tarvitaan vain tarpeeksi hienojakoinen sensoriteknologia robotin sormiin kuin mitä ihmisen sormista löytyy (ja ehkä vähempikin riittäisi) ja kunnon koulutusohjelma, jossa konenäkö ja robottisormien sensoriteknologia ”koulutetaan” tuhansilla rypistystopologioiden oikomisprosesseilla (maybe?). Kyllä siinä varmaan muutama miljoona R&D rahaa palaisi mutta senkin pitäisi onnistua.

Osaisiko robotti oikoa pyykkinarulle märän pesukoneesta nostetun paidan, jonka toinen hiha solmussa ja toinen hiha väärinpäin yhtä nopeasti kuin ihminen pimeässä pelkästään ”tuntoaistillaan”?

Hmm.. sellainen teknologia on myös ehkä mahdollista rakentaa mutta ehkä se olisi haastavaa? Riittäisikö 50 miljoonaa R&D rahaa?

Elon Musk paljastaa(?) mielenkiintoisen väitteen googlen tekoäly sovelluksesta. Mitenköhän lienee onkohan googlen käyttöehtojen pohjalta mahdollista se, että niiden tekoäly skannasi kaikkien 1,8 miljardin käyttäjän kaikki sähköpostit vuosien ajalta ja yrittäisi mallintaa inhimillisen kommunikaation maneereja siten, että se läpäisisi mennen tullen kuuluisan turingin koneen testin?

Todennäköisesti se voisi sen läpäistä useammin kuin reputtaa jos sellaisen botin kanssa lähtisi chattäilemään.

Mutta olisiko se googlen käyttöehtojen mukaista heidän sillä tavalla rakentaa tekoäly kapasiteettia? Senhän voisi rakentaa niin, että kukaan ihminen ei koskaan lukisi mitään kenenkään sähköpostiviestiä suoraan vaan ehkä ainoastaan anonymisoituja palasteltuja lausenäytteitä.

Missä suhteessa robotti voisi järjen tai fyysisen kapasiteetin kannalta jäädä ihmisen jälkeen?

Voisiko robotti tanssia balettia yhtä upeasti kuin maan ykkösballerina?

Mitä tämä kysymys oikeastaan tarkoittaa? Uskallan sanoa, että nykyteknologialla se ei onnistuisi ellei sitten siihen panostettaisi vuosia resursseja amerikan puolustusmenojen mittakaavassa. Teoriassa se voisi onnistua tosin veikkaan, että löytyisi tanssin konossöörejä jotka pystyisivät tunnistamaan ihmisen robotista siinäkin teoreettisessa tapauksessa maallikko ei sitä osaisi aina tehdä.

Osaisiko robotti sanoa jotain mielenkiintoisempaa Platonin teoksista kuin mitä sen robotin ohjelmointiin osallistuva ammattifilosofi, lingvistikko ja ohjelmoijan tiimi osaisi sanoa? Tämä riippuu tietysti filosofista, lingvistikosta ja ohjelmoijasta sekä siitä joka arvioi, että mikä on mielenkiintoista. Sattumanvarainen sanojen yhdistely voi olla sattumanvaraisesti mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää mutta onko niillä muuta arvoa? Tietenkään nykyaikainen tekoäly ei perustu vain sattumanvaraisuuksiin vaan siihen voidaan sisällyttää massiivisen moniulotteisia ja laajoja matriisi- ja vektorilaskutoimituksellisia itseadaptoituvia säännönmukaisuuksia joiden resoluutio voi approksimoida sitä mikä näyttää älykkäältä ja mikä ylittää monimiljoonakertaisesti ihmisaivon prosessointi kyvyn.

Ammattifilosofi, lingvistikko ja ohjelmoija voisi luoda algoritmin, joka tuottaisi akateemisen artikkelin yhdistelemällä tuhansista kirjoista ja artikkeleista fraaseja, semanttisia elementtejä, joka menisi tieteellisen julkaisun vertaisarvioinnin läpi. Tämä lienee täysin mahdollista. Mutta ehkä se kertoisi silloin enemmän kyseisen tieteen alan tieteenfilosofisen perustan ongelmista kuin itse ”tekoälystä”.

Onko Elon Muskin pessimismi ja dystopinen tulevaisuuskuva se mitä on odotettavissa? Pitäisikö nyt ryhtyä luddiitiksi ja paiskata leivänpaahdin kaatopaikalle. Siitähän se kaikki alkaa. Automaatiosta. Tekoäly on vain sitä: sähköisten ykkösten ja nollien massiivisten yhdistelmien automaatiota. Mutta nämä sähköiset ykköset ja nollat tekevät päätöksiä: ne ostavat ja myyvät osakkeita, hallitsevat konesaleja, rakentavat autoja liukuhihnalla jne jne.

Onko kaikki tämä automaatio viemässä meitä koneiden orjiksi kun robotit keksivät, että ovat älykkäämpiä voimakkaampia ja väsymättömämpiä ja siksi paljon pätevämpiä vallanpitäjiä kuin heidän ”luojajumalansa”?

Tietokoneen ohjelmoijaa motivoi ihmisen elämän helpottaminen. Kun asioita automatisoidaan niin päästään vapaaksi puuduttavista yksitoikkoisista rutiineista kun ne tekee kone. Ja mitä älykkäämpi kone sitä enemmän sille voidaan delegoida. Mielelläni delegoisin rypistyneiden paperikuittien suoristamisen ja järjestämisen robotille. Ja mielelläni delegoisin märkien pyykkimyttyjen suoristamisen pyykkinarulle robotille.

Mutta missä vaiheessa tekoälyn ohjelmoija onkin kirjoittanut sen koodirivin, joka tarkoittaa että takaisin ei ole paluuta ja on kirjoittanut oman orjuutensa algoritmin?

Jos vaikka ylläkuvatun motorisen ”aistillisuuden” ohjelmoisi robotille niin tarkoittaako se sitä, että olemme kohta tilanteessa jossa oikeastaan kaiken voisi delegoida robotille? Itselle jäisi vain laiskottelu, aistinautinnot ja kuoleman odottelu.

No sinne on vielä matkaa ja kysymys on sillä tavalla teoreettinen mutta silti miltei todellinen. Elon Musk on rakentamassa implanttia jossa mikropiiri laitetaan aivoihin. Olisihan se jotain jos voisi implanttina laittaa internetin suoraan aivoihin niin, että voisi googlesta ja wikipediasta tarkistaa kaikki faktat suoraan vaan tekemällä hakuja ajatuksissaan. Niin ja jos vielä voisi tehdä hakuja kaikista 1,8 miljardin gmail käyttäjien yksityisistä viesteistä ja kaikkien facebook käyttäjien feedeistä, twitter feedeistä niin olisihan silloin aikamoiset informatiiviset supervoimat, jolla voisi sitten brassailla tietämystään koktailkutsuilla puhumattakaan vaalikampanjapuheissaan. Edellisessä lauseessa toki on pieni yksityisyyden suojaan liittyvä ”kauneusvirhe” mutta lienee vain ajan kysymys koska jokin massiivinen yksityisten viestien tietokanta hakkeroidaan nettiin joten..

Siihen kun lisätään hieman tekoälyä järjestämään ja priorisoimaan ”hakutuloksia” niin voisiko olla ”korkeampaa” ja laajempaa tietoa?

Ongelmahan on se, että pelkkä informaatio ja data ei riitä, tarvitaan myös sen arviointia.

Voiko olla niin, että tekoälyrobottien vallankumouksen dystopia on vain harhainen uhkakuva, joka perustuu rajallisen käsitykseen ihmisaivojen ja tietoisuuden kapasiteetista ja ominaisuuksista, joka ei ole laskennallinen vaan ”laadullinen”. Eli vaikka nyt yli 10 vuotta myöhemmin Wosziak:in naivi esimerkki on täysin vanhentunut, niin silti siinä on vielä se totuuden siemen, että on jotain inhimillistä, jota ei voi millään ohjelmoida koneen tehtäväksi. Löytääkö ihminen tekoälyn rajoista itsensä tai sitten itsensä tekoälyn orjana?