Korkeimman oikeuden päätöstä odotellessa (tästä keissistä) pari pohdintaa aiheesta.
Jos tekisi gallupin siitä mitä mieltä kansalaiset ovat, tulisiko P. Räsänen todeta syylliseksi siitä mistä häntä on syytetty niin arvaukseni olisi se, että 15% suomalaisista olisi ehkä sitä mieltä, että kyllä hänen pitäisi saada sakkoja sanomisistaan (ehkä 0.01% olisi sitä mieltä että ansaitsisi myös vankituomion. Sehän on max 2 vuotta siitä pykälästä, jonka perusteella häntä syytetään). 40% suomalaisista olisi kukaties sitä mieltä, että se olisi varsin ongelmallista sananvapauden kannalta. Ja loput 40% levittelisivät varmaankin käsiään ja jättäisivät kannan ottamisen väliin koko asiaan. Tämä on minun arvaukseni sarjassa kuvitteellisia arvausgallupeja.
Toivoisin, että arvaukseni olisi väärä. Toivoisin, että 90% suomalaisista toteaisi että tämä on ”no-brainer” eli aivotonkin ymmärtää, että koko syyteprosessi ja käräjöinti aiheesta on perusteeton, posketon, älytön ja käsittämätön projekti, jossa lyödään kirveellä omaan nilkkaan jos ajattelemme, että sananvapaus ja uskonnonvapaus ovat perustavaa laatua olevia perusoikeuksia. Niin perustavaa laatua olevia perusoikeuksia, että niiden kaventamiseen tulisi olla todella hyvät syyt. Ja tässä keississä sellaisia aineksia ei todellakaan ole.
Murphyn lain mukaan ”jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen”. Jos tämä pätee insinöörien suunnittelemiin vekottimiin, niin vielä enemmän se pätee ihmisten välisessä kommunikaatiossa. Osmo A. Wiion muotoilema viestinnän ensimmäinen laki kuuluu: ”Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta.”
Wiion muita vastaavia lakeja: ”Jos viestintä näyttää onnistuvan toivotulla tavalla, niin kyseessä on väärinkäsitys.” ”Jos itse olet sanomaasi tyytyväinen, niin viestintä varmasti epäonnistuu.”
(tämä kirjoitus on suurilta osin uusiksi kirjoitettu 12.2.26)
Moderointi on propagandatermi sensuurille. Näin meille kertoo sananvapauden puolustaja Elon Musk. Ja hän on tietysti oikeassa. Näinhän se yksinkertaisuudessaan menee. Kaikenlaisia verukkeita ja selitysteoksia voidaan toki sepittää, jossa moderointia voidaan oikeuttaa. ”Misinformaatio” sekä ”vihapuhe” lienevät niitä mihin eniten vedotaan. Kummassakin se fundamentaalinen ongelma, että yhden misinformaatio on toisen totuus ja toisen vihapuhe on toiselle rakkaudellista valistusta. EU:ssa on pykälää jos toistakin, jolla sensuuria ja moderointia pusketaan kuin korsettia sivistyksen kurveille.
Canseloidaan työsuhde, irtisanotaan ystävyys, peruutetaan titteli jne jne
On canselointeja ja canselointeja. Mielenkiintoisia ovat toki ne, jotka jakavat mielipiteitä. Yksi porukka äimistelee, että onko tämänkin höpöily, hapuilu, ja harjoittelu nyt yhtäkkiä poliittisesti epäkorrektia, toiset juhlivat canseloinnin tuottamaa moraalista hyvää ja nöyryytetyn ”päänahkaa”, moraalisen ”riemuvoiton” symbolina ja kolmas porukka ehkä vain on huuli pyöreänä että pysyykö tässä enää kärryillä että mikä on enää sallittu uintiliike ja mikä ei ..
Filosofi Patrick Stokes väittää: Et ole ansainnut oikeutta mielipiteeseesi (”you’re not entitled to your opinion”)
Tämä lause ”you’re not entitled to your opinion” on ehkä hieman vaikea kääntää. ”Sinulla ei ole oikeutta mielipiteeseesi”, on kuitenkin ehkä asteen jyrkempi muotoilu kuin mitä ”entitled” sanan merkitys vaatisi. Parempi käännös olisi ehkäpä olisi ”Et ole ansainnut oikeutta mielipiteeseesi” tai vain ”Et ole ansainnut mielipidettäsi”.
Syntyvyyden lasku tuo yhteiskunnallisia haasteita. Yksi ratkaisu olisi ”työperäinen maahanmuutto”. Se tosin ei ratkaise kantasuomalaisten syntyvyyden laskua, ellei sitten tule ”pariutumisperäistä” maahanmuuttoa tai maahanmuuttoa, joka johtaa paritteluun. Suomen miehet löytää paljon senjoriitoja ja naiset etelän tulisia miehiä tulokkaista ja johan alkaa hulinat!
Miksei kukaan puhu tästä potentiaalista syntyvyyden laskun taittamiselle?
Mitä tarkoittaa käsite ”äärioikeisto” tai ”laitaoikeisto”?
Näillä käsitteillä lokeroidaan nykyään ei vain poliittisia toimijoita, mutta myös yksilöitä ja ajatuksia.
Aloitetaan siitä mitä tarkoittaa oikeisto vs. vasemmisto. Tarkoittavatko ne enää juurikaan mitään? Ne ovat suurpiirteisiä niputuskäsitteitä, joiden käyttöarvo moniulotteisessa maailmassa on mielestäni miltei nolla. Silti niitä käytetään. Ne ovat karsinoita, joihin jotkut ehkä haluavat identifioitua ja toisaalta jotkut halutaan niihin karsinoida. Niillä myös luodaan vastakkainasetteluita ellei jopa ”viholliskuvia”.
Kohu herättää kysymään: onko Suomessa rasismiongelma? Onko Suomessa hallituksessa rasistinen puolue? Vai onko kyse siitä että kärpäsestä on tehty härkänen tarkoitushakuisella väärin tulkinnalla, johon kuoroon yhtyy media ja somen ”joukossa mielipide tiivistyy”-ilmiö?
Charlie Kirk:istä tuli länsimaisten ydin arvojen ehkäpä suurin marttyyri sitten 60-luvun poliittisten murhien. Se mikä hänen mielipiteensä oli, on sivuseikka. Olennaista oli hänen toimintatapansa, jolle jopa hs antaa pisteitä.
Voi vain toivoa, että perässä tulee seuraajia, jotka saavat innoituksen hänen esimerkistä, olivat he sitten ”oikealta” tai ”vasemmalta” ns. ”konservatiiveja” tai ”liberaaleja”.
Nyt kun maailmalla rytisee, on ajankohtaista mietiskellä elämän ja kuoleman etiikkaa.
Miksi toisen ihmisen tappaminen on väärin? Mihin sellainen moraalinen, eettinen ja juridinen tulkinta perustuu? Jos tappaa toisen ihmisen niin puhutaan taposta tai murhasta. Mutta miksi se olisi väärin? Onko niin, että kyse on jonkinlaisesta yhteiskuntasopimuksesta, sosiaalisesta sopimuspaketista, jonka olemme perineet ja jonka olemme vain tavan vuoksi hyväksyneet. Onko kyse siitä, että olemme päättäneet yhdessä järjestäytyä yhteiskunnassa sellaisen sopimusjärjestelmän mukaisesti, jossa toisen ihmisen tappaminen on moraalisesti ja juridisesti väärin.