Kiihoitusta ihmislajia kohtaan?

Rikoslaissa on pykälä, joka kieltää kiihottamisen kansanryhmää vastaan. Väitän, että lainkirjan ja nyt mitä ilmeisemmin sen tulkinta edustaa ”juridista medikalisaatiota”, jolla on potentiaalisesti enemmän  haittaseuraamuksia kuin mahdollisuuksia saavuttaa niitä hyviä tarkoituksia mitkä varmaankin ovat taustalla. Näyttää siltä, että tämä pykälä ja sen tulkinta edustaa myös potentiaalisesti siemenet monelle farssille, jossa päättelyn logiikka vie väkisinkin absurdeihin tilanteisiin jos arkijärkeä hieman soveltaa.

Lue loppuun

Länsimaiden perikato ja sokrates-hahmot

Abortti, ilmastomuutos, samaa sukupuolta olevien avioliitto, evoluutioteoria jne. jne.

Siinä lista joistain viimeisten vuosien tai vuosikymmenten kuumista kysymyksistä, joista länsimaissa alkaa olla sementoitunut se ”ainoa oikea mielipide”. Mutta mikä on tämän ”sementoitumisen” ominaispiirre? Se ei ole rationaalinen avoin keskustelu vaan siinä retoriset keinot ovat voittopuolisesti Aristoteleen kolmijakoa logos, ethos ja pathos soveltaen tyyppiä ethos ja pathos (eli henkilön uskottavuuteen ja tunteisiin vetoaminen) (ja tietysti yhä useammin alkaa olla myös työkalupakissa retoriikan ulkoiset pakkokeinot kuten rikosoikeuden uhka). Ja mikä silmiinpistävämpää on se ilmiö, että vaikuttaa siltä, että moni ei edes tunnista sitä, että logos (eli järjen käyttö) puutuu tai että sillä olisi edes merkitystä.

Mistä tämä kertoo? Minun teoriani on se, että tämä on eräänlainen sekularisaation kulttuurinen tiedostamattomien tarpeiden uudelleen suuntautuminen.

Lue loppuun

Kvanttitietoisuuden aikakausi

Olemme astuneet kvanttitietoisuuden aikakauteen ja siihen vie meitä facebookin tykkäämisnappulat. Mitä tarkoitan kvanttitietoisuudella? Ihmismielen toimintaa on verrattu tietokoneeseen. Mitä analogioita voisi löytyä, kun ihmismieltä verrataan kvanttitietokoneeseen?

Kvanttitietokoneen toimintaperiaate perustuu kubitteihin, joissa toisin kuin perinteisen tietokoneen bitti, joka sisältää kaksi tilaa ”1” tai ”0”, voi kubitti sen sijaan olla arvojen 0 ja 1 lisäksi näiden arvojen samanaikaisessa ”superpositiossa”.

Lue loppuun

Sanan vapauden rajoittamisen tragikoominen absurdi näytelmä ja häppy end hakusessa

Veikkaan, että saamme tulevien kuukausien ja ehkä vuosien aikana nähdä tragikoomisen absurdin näytelmän. Toki se on absurdi jo nyt mutta ehkäpä siitä tulee vieläkin absurdimpi.

Mistä on kysymys tässä kansanedustaja Päivi Räsäseen kohdistuvassa esitutkinnassa? Yhteentörmäyksessä on kaksi juridista näkökulmaa ja jos minulta kysytään niin valtakunnan syyttäjä on mahdottoman yhtälön edessä tehdessään harkintoja sen suhteen, että missä kohtaa menee rikoskynnys kun on kyse epäilyistä rikosnimikkeellä ”kiihottamisesta kansanryhmää vastaan” ja toiselta puolella on ilmaisuvapauden ja uskonnon vapauden perusvapaus.

Lue loppuun

Raamatun lukemisesta

Tapasin kahden kesken keskustellen kerran vuosia sitten erään henkilön, jota suuresti kunnioitin ja kunnioitan yhä. Tapasin hänet vain kerran ja yksi kysymys, jonka hän muun muassa minulle esitti oli: oletko lukenut Raamatun? Minun piti tunnustaa, että en ollut paljon lukenut mutta kehuskelin lukeneeni paljon ranskalaista nykyfilosofiaa ja yritin myös hieman artikuloida sitä erinomaista analyyttistä näkökulmaa jota olin niistä lukemisista oppinut ja valistin häntä, että kaikki ongelmat maailmassa johtuvat ”lokosentrismistä”.

Lue loppuun

Nollatoleranssi vihapuheelle

(..hieman eri tavalla määriteltynä)

Aloitetaan ”provokatiivisella”? väitteellä: joka on se, että ns. vihapuhe ei ole lisääntynyt yhtään, otetaan vertailukohdaksi sitten mikä tahansa vuosikymmen vaikkapa 70-luvulta lähtien. Tietysti tämä on mutu arvio ja taitaa olla niin, että asian mittaaminen on mahdotonta.

Vihapuhetta on aina ollut ja tulee aina olemaan niin kauan kuin ihminen sallii itselleen kiukun tunteiden ilmaisun.

Ero on nyt vain siinä, että sillä on enemmän yleisöä. Ennen internettiä vihapuhe jäi pienen piirin mölinäksi. Nyt kuka tahansa voi ilmaista mielipiteitään mitä moninaisimmilla sähköisillä foorumeilla. Havaintomielikuva siitä, että vihapuhe olisi lisääntynyt tulee siitä, että potentiaalista ja faktista yleisöä on enemmän johtuen käytetystä kommunikaatiomediasta.

Pitäisikö siis tämän määrällisen muutoksen pohjalta kommunikaatioympäristössä reagoida lainsäädännöllä?

Lue loppuun