Ilmastomuutos narratiivista

Tässä muutamia vapaan assosiaation tuottamia huomioita, muistiinpanoja ja (tyhmiä) kysymyksiä:

Kun käytän sanaa ilmastomuutos, tarkoitan sillä ”narratiivia”. Narratiivilla tarkoita sitä tarinaa, jonka journalismi ja yleinen mielipide on luonut. Oma roolinsa on myös ilmastotieteilijöillä.
Mutta onko tämä ”virallinen” tai yleisesti omaksuttu narratiivi oikea?

Sitä on miltei mahdoton tietää sillä narratiivin keskeisin sanoma liittyy tulevaisuuden ennustamiseen. Ilmaston ilmiöiden ennustaminen on kuitenkin varsin epävarmaa. Siinä ilmastotiede eroaa olennaisesti monista ”kovista” tieteistä, joissa fysiikan lakeihin perustuen voidaan ennustaa vaikkapa teknisten laitteiden toimivan todennäköisesti ainakin takuuajan verran.

Kaikkein keskeisin kysymys ilmastomuutos narratiivin ymmärtämisessä taitaa olla se aiheuttaako hiilidioksidipäästöjen kasvu lämpenemistä?
Suurin piirtein kaikki asiaan perehtyneet ovat sitä mieltä, että aiheuttaa. Mutta vielä avoimeksi jää kysymys siitä missä määrin se vaikuttaa? Ja missä määrin muut tekijät vaikuttavat, kuten esimerkiksi ilmasto itse ja auringon toiminta.

Kuinka suuri osa nyt todetusta 1 asteen lämpötilojen noususta viimeisen 100 vuoden aikana voidaan sanoa johtuvan hiilidioksidin määrän kasvusta? Jotkut väittävät että se on 100% sen aiheuttamaa. Tämä tarkoittaisi sitä että ilmaston luonnollisen variaation vaikutus olisi 0%, joka tuntuisi aika epätodennäköiseltä.
Tämä on yksi debatti, jota on käyty ja käydään.

Tieteen politisoitumisen vuoksi näyttää siltä, että tätä debattia myös repressoidaan ja valtavirran tutkimusta kritisoivia marginalisoidaan. Mielestäni se on ilmiö joka vähentää ilmastotieteen uskottavuutta. Siinä tuntuisi olevan myös ristiriita sillä debatti on olennainen osa tieteellistä tutkimusta. Tutkimusrahoitusta aiheesta ei ole viime vuosina vähennetty ja silti usein kuulee sanottavan että ”debatti on ohi”.

On kiistämätön fakta, että kun lämpötilat nousevat niin jäät sulavat. Ja jos lämpötilat nousevat tarpeeksi niin napajäät sulavat kokonaan. Silloin ehkä etelämantereelle voisi muuttaa asumaan. Silloin ehkä voisi tehdä helpommin patikkaretkiä Grönlannissa. Ja silloin tietysti merenpinnat kohoavat. Pahimmissa arvioissa ne voisivat nousta jopa kaksi metriä vajaassa sadassa vuodessa. Venetsia olisi silloin mennyttä. Florida kutistuisi. Mutta pahimmissakin skenaarioissa kyse olisi korkeintaan n. 3cm nousuvauhdista vuodessa. Se aiheuttaisi taloudellisia menetyksiä ja lisää työtä rakennusfirmoille mutta ei välttämättä itsessään yhtään ihmishengen menetystä. Enemmän ihmishenkiä voidaan menettää jos tulisi talouskriisi sen takia, että ryhdytään yliampuvasti reguloimaan energiamuotojen käyttöä.

Maailmassa on alueita, joissa kärsitään kuivuudesta. Ilmaston muuttuessa niitä alueita voi tulla lisää tai sitten vähemmän. Niitä voi tulla sinne missä niitä nyt ei ole ja toisaalta tällä hetkellä kuivuudesta kärsivät alueet voivat muuttua vähemmän kuiviksi. Tämän suhteen ennustaminen on ilmeisen vaikeaa. Mutta yksi on varmaa. Jos yksi alue kärsii kuivuudesta mutta muualla maailmassa talous on kunnossa, tätä kuivuudesta kärsivää aluetta voidaan auttaa. Mutta jos muu maailma on talouskriisissä yliampuvan reguloinnin takia, niin silloin auttaminen on haastavampaa.

Mikä on keskilämpötilan ja kuivuuden korrelaatio? Eikö päiväntasaajalla ole keskimäärin lämpimämpää kuin vaikka saharan alueella? Kuivuus taitaisi enemmän korreloida sademäärien kuin lämpötilan kanssa? Jos kuumuuden takia haihtuu enemmän vettä meristä eikö silloin myös ole odotettavissa enemmän sateita?
Maailman keskilämpötila on nyt jotain 14 asteen luokkaa. Teoriassa se voisi siis nousta kymmenen astetta ja suurin osa ihmisistä voisi elää mukavasti. Edellyttäen tietysti, että lämpötilojen nousu olisi epätasaista eli nousisi enemmän siellä missä nyt on kylmää ja vähemmän tai ei yhtään siellä missä nyt on jo valmiiksi lämmintä. Toisaalta jos Etelämanner, Siperia, Pohjois-Kanada, Gröönlanti lämpiää niin siellä olisi paljon tilaa asustella mukavammin kuin nykyään.
Nyt keskilämpötilat ovat nousseet yksi aste sadassa vuodessa. Tällä vauhdilla 10 asteen nousuun menisi tuhat vuotta.
Moni ihminen tuntuu kuitenkin jo nyt olevan paniikissa sen suhteen että jos lämpötilat nousee vielä parikin astetta niin maailmanloppu olisi käsillä. Vielä en ole kuitenkaan kuullut vakuuttavaa argumenttia sille miksi se olisi välttämättä niin suuri katastrofi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *