Ilmastomuutosnarratiivin dekonstruktio

Ilmastomuutos on totta! Tämä väite voisi olla ehkä ilmastomuutosnarratiivin yksi kiteytys. Skeptikot ajattelevat, että vielä on avoimia kysymyksiä ja jotkut tosiuskovaiset ovat vakuuttuneet, että maailmanloppua ei voi enää käytännössä välttää.

Väitteet suuntaan tai toiseen eivät tietenkään tarkoita mitään jos narratiivin väitettä ei hieman tarkemmin määritellä.

Rekonstruktioni ilmastomuutosnarratiivin pääväittämistä on seuraava:

1) maapallon keskilämpötila on noussut viimeisen 100 vuoden aikana n. 1 C.
2) tämän lämpötilan nousua selittää kasvihuonekaasut kuten hiilidioksidi
3) on ennakoitavissa, että keskilämpötila jatkaa siksi nousuaan jos ei hiilidioksidipäästöjä vähennetä
4) jos keskilämpötila jatkaa nousuaan siitä seuraa monia ongelmia

Ja nyt seuraa pieni ”kerettiläinen” kriittisen ajattelun harjoitus. Kannattaa laitta turvavyöt kiinni!

Jokainen voi pienellä asiaan perehtymisellä ymmärtää, että kaikki nämä väittämät voidaan helposti kyseenalaistaa ainakin tietyssä skaalassa. Sitähän ei tietenkään saisi tehdä. Sitä ei tietenkään voi tehdä. Debatti on jo ohi meille kerrottiin jo vuosia sitten. Toki olisi kiintoisaa joskus kuulla, että kuka sitä debattia kävi ja mistä siellä puhuttiin. Ihan vaikka noin niin kuin historiallisena kuriositeettina.

Sitä odotellessa voi vaikka arvailla, että mitä ehkä siellä debatissa olisi voitu käydä läpi – ehkä.

Eli takaisin itse harjoitukseen:

Kaikki nämä väittämät voidaan siis helposti kyseenalaistaa. Tämä on siinä mielessä helppoa, että mikään näistä väittämistä ei perustu aukottomaan todistusaineistoon.

Ensimmäinen väite nauttii laajaa hyväksyntää mutta toisaalta jos hieman raaputtaa pintaa paljastuu, että sekin on monin tavoin ongelmallinen. Ongelmia on ainakin kaksi: Meillä ei ole yhteismitallista lämpötilojen mittausverkostoa viimeiseltä 100 vuodelta saati sitten pidemmältä ajalta. Näitä yhteismitallisuusongelmia ”korjataan” parhaiden valistuneiden arvauksien tai arvioiden mukaan, mutta missä määrin voimme olla varmoja, että nämä ”korjaukset” ovat oikeaan osuvia?

Toinen ongelma liittyy siihen, että vaikka meillä olisikin ollut tällainen yhteismitallinen mittausverkosto niin se ei ole vieläkään kattava. Maapallolla on laajoja alueita joissa lämpötilan mittausta ei tehdä. Tätäkin ongelmaa – niin olettaisin – viisaat tiedemiehet varmaankin korjaavat ”korjauskertoimilla”.

Sitten on vielä kolmaskin ongelma, joka on ehkä enemmänkin käsitteellinen mutta mielestäni olennainen: mitä edes oikeastaan tarkoitetaan maapallon keskilämpötilalla? Olisiko tieteellisen tarkka totuus maapallon keskilämpötilasta se, että tietäisimme jokaisen ilmakehän, veden ja maan ja muun materian atomin lämpötilatiedot jokaiselta millisekunnilta? Olisiko teoreettisessa mallissa tämä riittävä tarkkuus, jotta voisimme puhua aidosti tieteellisestä datasta? Olisin taipuvainen ajattelemaan, että sitä voisi pitää aika riittävänä tarkkuutena. Mutta sinne on vielä pitkä matka. Missä kohtaa tarkkuuden puute vaikuttaa olennaisesti koko käsitteen tieteellisyyden mielekkyyteen? Riittäisikö jos mittauspisteitä olisi 100 metrin välein tai kilometrin välein? Tietysti nämä ovat käytännössä täysin sopimuksen varaisia valintoja. Mihin tieteelliseen periaatteeseen nämä sopimuksen varaiset valinnat perustuvat? Siitäkin ehkä joku jossain joskus on debatoinut voisi kuvitella.

Entä sitten väite 2) Ja tietysti nyt on paikallaan tunnustaa, että en ole ilmastotieteilijä ja nyt otan vieläkin kerettiläisemmän vaihteen päälle ja harrastan kerrassaan tyhmiä kysymyksiä. Pointtini on se, että jos me teemme tai jos ollaan jo tehty poliittisia päätöksiä, joilla on miljoonien ellei miljardien tai biljoonien hintalappu niin jossain vaiheessa vastauksien saamiseen näille tyhmienkin kysymyksille voisi hieman varata määrärahoja.

Kaikki tunnemme käsitteen kasvihuone. Jokainen joka on istunut autoon aurinkoisena päivänä, huomaa, että siellä voi olla paljon kuumempi kuin ulkona. Kasvihuone, lasitettu parveke jne. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö kasvihuone ilmiö ole todellinen ilmiö. Mutta enkä ilmakehä? Missä se kasvihuoneen lasiseinä on? No niin olettaisin, että se ne molekyylit siellä täällä kimpassa ja kimpuissa joukkovoimalla eri korkeuksissa toimivat ”kasvihuoneen” ”lasiseinänä”. Niinkö? Mutta miksi talvella pilvettömänä yönä kuitenkin on helposti usein aika kireä pakkanen? Meneekö se kasvihuonekaasu talviunelle? Tai ottaa nokoset?

Pilvisenä yönä on usein paljon lämpimämpää. Eikös tästä voisi päätellä, että pilvet ovat paljon voimakkaampaa kasvihuonekaasua? Pitäisikö nyt pilvien muodostukselle jotain myös tehdä? (Ehkä sitäkin jossain suunnitellaan)

Uskoisin, että näille ehkä hieman naivistisesti muotoilluille kysymyksille jostain löytyisi joku ilmastotieteilijä joka voisi muotoilla samat kysymykset tieteellisemmin. Ja minua kyllä toisaalta kiinnostaisi tietää, että miten ne pitäisi muotoilla mitkä ovat nyt sitten ne viralliset vastaukset?

Sitten on tietysti se klassinen kysymys: mitäs jos kerran jääkaudestakin on ilmat lämmenneet ilman ihmisen kasvihuonepäästöjä niin miksi ei nyt olisi lämmennyt lisää tämä 1 aste muista syistä kuin hiilidioksidin takia?

Tai jos katsotaan koko lämpötilakäyrää viimeisen 100 ajalta ja toisaalta hiilidioksidin määrän kasvukäyrää niin nehän ei ihan korreloi. Mikä tämän selittää?

Entäpä sitten väite 3? Tämä tietysti liittyy edelliseen väitteeseen. Jos väite 2 on totta niin väite 3:kin saattaa olla totta. Fakta on kuitenkin se, että viimeisten kymmenien vuosien aikana prognoosit lämpötilojen kehityksestä ovat olleet järjestäen liioittelevia. Onkohan tämänkin trendi joka jatkuu?

Sitten väite 4: Tämä väite on ehkä paradoksaalisesti kaikkein helpoin kyseenalaistaa. Ei ole mitään evidenssiperäistä dataa, jonka perusteella voisimme tehdä tätä väitettä.

Väitetään, että ilmaston ääri-ilmiöt lisääntyisivät. Väitetään, että jossain kuivuus lisääntyisi mutta kukaan ei tietenkään osaa sanoa, että missä ja koska ja mikä olisi se maapallon keskilämpötila, joka tämän tilanteen laukaisisi.

Lisääkö lämpötilan nousu sään ääri-ilmiöitä? Ehkä joskus ja toisinaan ei.

Haluan myös linkittää tämän väitteen 4 väitteen 1 kohdalla esille tuomaani kolmanteen ongelmaan. Käsite maapallon keskilämpötila on tietysti käsitteellinen abstraktio. Sinänsä se ei ole mikään suoraan mitattavissa oleva tosiasia. Se on pakostakin sopimuksen varainen rekonstruktiomalli. Miksi tämä on olennaista? Jos se ei ole todellinen konkreettinen ilmiö itsessään, sillä ei myöskään ole todellisia seurauksia. Sään ilmiöt eivät koskaan suoraan johdu maapallon keskilämpötilasta. Tämähän on itsestään selvää. Näin ollen on kyseenalaista myös se, miksi koko käsite olisi niin ensisijainen kuin se tässä narratiivissa on.

Olen yrittänyt etsiä suomenkielellä ilmastotieteen popularisoitua esitystä, joka kertoisi jotain muutakin kuin vain, että kirjoittajalla on ollut ja yhä jatkuu ympäristöangsti. Vielä sellaista ei ole osunut eteen. Luulisi, että sellaisia olisi jo ilmestynyt suomenkin kielellä useampia. Eli siis asiallinen, tiivis, faktapohjainen yleisesitys siitä mihin nämä 4 väitettä perustuu ja joka myös dokumentoisi hieman sitä debattia joka kuulemma joskus on käyty mutta onko sellaista kirjaa suomen kielellä ensimäistäkään? Missasinko jotain vai onko niin, että tällaista tietokirjallisuutta ei ole julkaistu? Jos näin on, niin mistä tämä kertoo? Jotain mielenkiintoista se kertoo siitä miten länsimainen korkeasti koulutettu demokratia funkkaa sosiaalisen median aikakaudella.


Postscript:

Spesifimpiä kysymyksiä:

Millä korkeudella on hiilidioksidin muodostama ”lasikatto”?
Olettaen, että se on monissa eri korkeuksissa niin millä korkeudella pitoisuudet vaikuttavat eniten?
Minkälainen pitoisuuksien jakauma on eri korkeuksilla? Onko jakauma erilainen eri maantieteellisillä alueilla? Onko erilaisilla jakaumilla erilainen merkitys lämpötilaan? Esimerkiksi jos vaikka kilometrin korkeudessa on hieman enemmän kuin 2 kilometrin korkeudessa tai toisin päin niin kumpi vaikuttaa enemmän ”kasvihuone ilmiön” syntyyn? Onko pitoisuuksien määrä riippumatta pitoisuuksien sijainnista ilmakehässä eri korkeuksissa olennaisempi muuttuja?

Talvisena pilvettömänä yönä lämpötilat laskevat. Jos hiilidioksidia on ilmakehässä enemmän niin missä suhteessa ja missä määrin pitoisuuksien määrän kasvu hidastaa pilvettömän yön kylmenemistä celsius asteina?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *